Logo
Mika Ilvesmäki
Inhimillisemmän Muuramen (ja vähän myös pappamopoilun) puolesta
Keuliiko mopo Muuramen kunnan päätöksenteossa vai onko se jo karannut käsistä? 
        
  Arvot ovat tekoja - eivät vain kauniita sanoja

 
 
 


MUURAMEN KUNTA

VALTUUSTOALOITE                                                                     31.01.2005

A) Lasten kotihoidontuen kuntalisä

Muuramen kunnassa toteutetaan useita erilaisia päivähoitoratkaisuja. Kunta panostaa taloudellisesti hoitomuotoihin, joissa lapsen hoitajana toimii joku muu kuin äiti tai isä. Tällä hetkellä moni muuramelainen perhe tukee kuntaa hoitamalla lapsensa kotona. Kunnalle kertyy tästä selkeä vuosittainen säästö. Jos lasta hoitaa kotona, siitä ei makseta. Jos lapsen vie naapuriin hoitoon, siitä kunta maksaa ylimääräisen lisän.  

Erilaisten hoitomuotojen tasaveroisuutta on lisättävä. Eräs keino tasaveroisuuden lisäämiseen olisi taloudellinen panostaminen lasten kotihoitoon kotihoidontuen kuntalisän muodossa. Kuntalisä on nähtävä ensisijaisesti arvokysymyksenä. Perheiden hyvinvoinnista ollaan huolissaan, mutta onko Muuramen kunnalla varaa panostaa perheisiin kuntalisän avulla. Asiaa voi tarkastella myös imagokysymyksenä. Miksi Muuramen kunta haluaa tukea lapsen viemistä hoitoon kodin ulkopuolelle, mutta Muuramen kunta ei halua tukea kotona tapahtuvaa hoitoa. Esim. Jyväskylässä ja JKL:n maalaiskunnassa kuntalisästä on pidetty kiinni kynsin ja hampain, vaikka taloudellinen tilanne onkin kireä.   

Kuntalisä on tietysti myös taloudellinen kysymys. Hoitomuotoja vertailtaessa lasten kotihoito on aina edullisin vaihtoehto. Päivähoidon kustannuksia tarkasteltaessa on huomioitava kasvava päivähoidon tarve. Tulevaisuuteen voidaan varautua luomalla tasaveroisia päivähoitovaihtoehtoja ja samalla on mahdollisuus tasata kustannusten nousua, vaikka varsinaista säästöä ei kuntalisällä tavoitellakaan.

Kuntalisän vaikutusta kotona hoidettavien lasten määrään on vaikea arvioida. Pitkällä tähtäimellä kotihoidon tukeminen luultavasti lisää kotihoidon määrää. Kuntalisä on ilmiönä kohtuullisen uusi asia. Tiedossamme ei ole kotihoidontuen kuntalisään paneutuneita tutkimuksia. Kuntalisää on tosin tarkasteltu yhtenä päivähoidon osa-alueena muiden osa-alueiden joukossa. (Takala, Pentti 2000: Lastenhoito ja sen julkinen tuki). Kyseisen tutkimuksen ongelma on kuitenkin se, että kuntalisän vaikutusta ei ole mitattu kattavalla otannalla eli kuntalisää ei ole huomioitu otantakehikossa. Tästä johtuen kuntalisää koskevat tulokset ovat epäluotettavia.

Edellytämmekin, että sosiaalitoimi selvittää, mikä vaikuttavuus olisi lasten kotihoidontuen kuntalisän maksamisella muuramelaisille perheille, joissa toinen vanhemmista hoitaa kotona kaikki perheen alle kouluikäiset lapset ja vähintään yksi lapsista on 1-3–vuotias, eikä hoitotyötä kotona tekevä vanhempi saa ansiosidonnaista työttömyyskorvausta tai vuorotteluvapaakorvausta. Tuki maksetaan jokaisesta lapsesta siitä kuukaudesta lähtien, kun lapsi täyttää yhden vuoden ja tuen maksaminen päättyy siihen kuukauteen, kun lapsi täyttää kolme vuotta.

Kotihoidonkuntalisän vaikuttavuus arvioidaan seuraavilla vaihtoehtoisilla kuukausittaisilla korvauksilla: 120 e / 150 e / 200 e / 250 e / 300 e. Maksun toimeenpanoa on pohdittava sekä KELA:n välityksellä tapahtuvana että kunnan omana maksatuksena.

B) Perhepäivähoidon säilyttäminen vaihtoehtona

Kunnallinen perhepäivähoito on monille perheille paras vaihtoehto lasten päivähoidon järjestämiseksi. Perhepäivähoito on myös kunnalle edullinen tapa järjestää varsinkin pienimpien lasten hoito. Muuramessa on aktiivisia ja itseään kouluttaneita perhepäivähoitajia, joiden palkkaus on kuitenkin jäänyt yleisestä ansionkehityksestä huomattavasti jälkeen. Monissa yhteyksissä on viestitty sitä, että uusia perhepäivähoitajia ei ole saatu palkattua. Työstä maksettava korvaus on kuitenkin niin heikko, että se ei ole missään suhteessa työn vaativuuteen nähden.

Edellytämmekin, että sosiaalitoimi selvittää ennakkoluulottomasti perhepäivähoitajille mahdollisesti maksettavan Muurame-lisän (300-500 euroa/kk) vaikutusta uusien hoitajien palkkaamiseen ja nykyisten perhepäivähoitajien työn arvostuksen nostamiseen.

C) Yksilöllisten hoitoratkaisujenkehittäminen

Muuramelainen asioiden hoito vaatii myös päivähoitojärjestelyjen suhteen lisää joustavuutta ja maalaisjärjen käyttöä. Esim. perheen 3-4 alle kouluikäisen lapsen kunnalliseen päivähoitoon sijoittamisen sijasta voitaisiin toiselle vanhemmista tarjota kohtuullinen korvaus, jos hän voisikin jäädä vielä kotiin hoitamaan lapsiaan. Yleensähän työhön mennään siksi, että tarvitaan rahaa esim. asumiskulujen hoitamiseen (muitakin syitä toki on). Kunta säästäisi ja perheentilanne helpottuisi. Parhaat ratkaisut ovat joskus yksilöllisiä, mutta ajoittain niiden pohtiminen on jäänyt kunnan puolelta tekemättä.

Edellytämmekin, että sosiaalitoimi selvittää oman strategiansa mukaisesti, miten jatkossa perheiden yksilölliset ratkaisut olisivat joustavammin toteutettavissa.

Selvitys kaikkien kohtien osalta on tehtävä objektiivisesti ja laaja-alaisesti. Vaikuttavuutta on arvioitava sosiaalisesta ja taloudellisesta näkökulmasta sekä välittömien vaikutusten / kustannusten että myös välillisten vaikutusten osalta (esim. hoitopaikkojen tarpeen väheneminen, lasten / perheiden etu ja tarpeet). Nykyinen talousarvio ei saa rajoittaa ajattelua. Muut asiaan liittyvät ajankohtaiset selvitykset on otettava huomioon.

Perusteellinen selvitys tämän valtuustoaloitteen asioista on tehtävä valtuustolle kirjallisesti kesäkuun 2005 kokoukseen mennessä ja käytävä yhteisesti läpi esim. iltakoulussa ennen valtuuston kokousta.

Muuramessa 31.01.2005

Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä